tiistai 28. huhtikuuta 2009

0. Erikoisala: Teollinen kalustemuotoilu

Näillä sivustoilla esittelen Terminologisen tiedonhaun menetelmät-kurssille hakemiani tietoja ja tiedonhakutapoja. Kurssi kuuluu Vaasan yliopiston Terminologiaopin ja teknisen viestinnän opintokokonaisuuteen. Kurssin erikoisalavalintani on teollisen muotoilun alakäsitteeksi lueteltava teollinen kalustemuotoilu (Veräjänkorva 2006, Kalliomäki 2008). Erikoisalani termistön tiedonhausta tekee haastavan teollisen muotoilun uusiutuvuus poikkitieteellisenä tieteenalana ja teollisen kalustemuotoilun yläkäsitteenä. Poikkitieteellisyys ja tieteidenvälisyys tuo teollisen kalustemuotoilun terminologiaan lainasanoja ja termistöä muilta tieteenaloilta.
 
Teollinen kalustemuotoilu alakäsitteenä on aiheellista määritellä poikkitieteiseksi erikoisalaksi, koska alan terminologia kattaa kaiken tuotteen suunnittelusta tuotteen markkinointiin ja kierrätykseen saakka. 

Terminologisena hakuongelmana voidaan todeta termien horjuvuus, sitaattilainasanat, merkityslainasanat sekä uudis- ja lyhennetermien muodostuminen ja tunnistaminen osakorpuksista ja kokotesteistä. Teollisen kalustemuotoilun termistön käsitesuhteet pystytään kartoittamaan moniulotteisten ja sekakoosteisten käsitejärjestelmien avulla. Käsitejärjestelmiä muodostettaessa on otettava huomioon myös teollisen muotoilun käsitteistön muuttuminen temporaalisena avoimena prosessina. 

Pyrin teollisen kalustemuotoilun terminologisessa tiedonhaussa tuomaan esille luotettavia sanasto- ja kokotekstilähteitä sekä selkeyttämään erikoisalan termistön hakukriteereitä poikkitieteisen alan käsitteistönä. Keskityn terminologisessa tiedonhaussa lähinnä suomenkielisten ja englanninkielisten; painettujen, verkkolähteiden ja elektronisten off-line-terminologialähteiden hakuun. 


Lähteet 


Terminologisen tiedonhaun aloittaminen: 

Vaihe 1. Terminologiaongelman määrittäminen: Mitä termistöä puuttuu? Kuka tätä termistöä tarvitsee? Aiheen rajaaminen. Esimerkiksi Teollinen muotoilu->teollinen kalustemuotoilu.
Vaihe 2. Tietolähteiden määrittäminen. 
Vaihe 3. Käsitekartta erikoisalasta. 
Vaihe 4. Millä kielillä termejä haetaan? Onko kohderyhmä kotimainen vai kansainvälinen käyttäjäryhmä? Mikä käyttäjien kulttuuritausta on? Onko tarvetta graafiselle termipankille, joka sisältää kuvamateriaalia, videomateriaalia, piirroskuvia taI muuta grafiikkaa? 
Vaihe 5. Erikoisalan asiantuntijoiden ja organisaatioiden määritteleminen. 
Vaihe 6. Termien ja määritelmien yhteen kokoaminen. Teollisen kalustemuotoilun terminologiassa on hyvä aloittaa esimerkiksi työvaiheterminologialla. Eli suunnittelu, materiaalit, toteutus, muotoilu, valmis tuote, käyttö, kierrätys, tekijät. Tämä menettely on sovellettavissa tuotteen elinkaariajattelua hyödyntäen.

1.Teollisen kalustemuotoilun määritelmä ja erikoisalan peruslähteitä

Termille teollinen kalustemuotoilu voidaan hakea reaaliaikaista määritelmää vapaatekstihaulla verkosta esimerkiksi Google-hakukoneella Boolen operaattoreita käyttäen, asiasanahakuna Ontologiapalvelin Onkin Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (YSA) joko yhtenä sanaliittoterminä tai yksittäin. Lisää hakuvinkkejä löydät kohdasta 3. Painettuja sanakirjoja ja sanastoja.


Peruslähteitä (kokotekstejä):

1. Painettu oppikirja:

Holmberg, Kaarle (2000). Kalustemuotoiludesign

2. Verkkolähde

Kalliomäki Harri (2008). Teollinen kalustemuotoilu. Sarja C artikkelit, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut osa 50.



Muita hyviä (kokoteksti) lähteitä, joiden avulla pystyy määrittelemään termiä teollinen kalustemuotoilu:


Capetillo, Birgitta (2008). Furniture and industrial design. The official website of Denmark

Mueller-Russo, Katrin (2007). Furniture Design from Technique to Product. Graduate school of Design. University of Pennsylvania.

2. Teollisen kalustemuotoilun käsitteistö/termistö ja testitermit

Teollisen kalustemuotoilun käsitteistö muodostaa moniulotteisen ja sekakoosteisen käsitejärjestelmän, jossa on useita eri käsitesuhdetyyppejä: Funktio-, koostumus- ja käsitesuhteita.

Haettaessa määritelmiä termitietueita tai käsitejärjestelmää varten, on syytä vertailla useiden eri lähteiden avulla termeistä löytyneitä määritelmiä. Hyvä ohje määritelmien selkeyttämiseen, on käyttää Google:n define-komentoa (kts. kohta 6.). Kaikkia hakutuloksia on kuitenkin syytä arvioida kriittisesti.

Käännöstöissä on suositeltavaa käyttää yleisesti tunnetujen kustantajien valmistamia sanakirjoja, sanastotyössä ei kannata käyttää Googlen internet-sivun tulkkausohjelmaa, koska tulkkausohjelma kääntää sanat suoraan tulkitsematta asiayhteyksiä ja kokonaisuuksia.

Luotettavina lähteinä voidaan pitää erikoisalan arvostettujen organisaatioiden asiantuntijoita tai tunnettujen korkeakoulujen opettajia tai tutkijoita. Myös verkkosivustojen luotettavuutta on hyvä arvioida sivuston selkeyden, helppokäyttöisyyden, käytetyn terminologian ja ulkoasun perusteella.


Teollisen kalustemuotoilun termihaussa käytetyt testitermit:


1. Teollinen muotoilu (polyseeminen termi, sanaliittotermi)
2. Hiekkavalu (monoseeminen termi, johdintermi)
3. MDF-levy
4. Suurjaksopuristus (yhdyssanatermi)
5. Lämpökäsittely (yhdyssanatermi)
6. Muotoilujohtaminen (yhdyssanatermi, ekvivalenssitermi: design management)
7. Viilu
8. Polyuretaani
9. Kartiosorvaus (yhdyssanatermi)
10. UV-liima

Painettujen yleiskielen sanakirjojen ja erikoisalojen sanastojen vertailussa käytetyt lähteet:

Suomi-englanti-suomi-sanakirja(2006).9.painos. Toim. Jukka Keränen. Juva :WSOY. Aakkosellinen hakemisto.


Nurmi Timo, Rekiaro Ilkka & Rekiaro Päivi (1998). Sivistyssanakirja. Jyväskylä: Gummeruksen kirjapaino Oy. Aakkosellinen hakemisto.


Holmberg, Kaarle (2000). Kalustemuotoiludesign. Jyväskylä:Gummeruksen kirjapaino Oy. Temaattinen hakemisto.


Puru, puuteollisuuden sanasto (1997). Suomen kehityskeskus Oy. Jyväskylä: Gummeruksen kirjapaino Oy. Aakkosellinen hakemisto.

Testitermeille ei löytynyt kattavasti määritelmiä. Eniten määritelmiä löytyi Kaarle Holmbergin teoksesta Kalustemuotoiludesign, haastavuutta käsitteiden hakemiselle tuotti se, että kirjassa termit määritelmineen on sijoitettu työohjeiden ja muun elämänkerrallisen opetusmateriaalin joukkoon. Eli termejä haettassa kannattaa hyödyntää erikoisalan kokotekstejä ja erikoisalan organisaatioiden luomia omia sanastoja. Yleiskielen sanakirjoista ei löydy riittävästi materiaalia terminologiatyöhön.

Sivistyssanakirjan termejä tutkiessa pystyy havainnoimaan kuinka nopeassa tahdissa uusia termejä syntyy ja kuinka valitsemani erikoisalan termistö on jäänyt vielä vuonna 1998 painoksen ulkopuolelle.


Teollisen kalustemuotoilun erikoislainatermistöä löytyy esimerkiksi Sitran julkaisuista:


Korvemaa, Pekka (1998). Muotoiltu etu 1, muotoilu, teollisuus ja kansainvälinen kilpailukyky. Kirjapaino Miktor Oy, Helsinki.


Korvemaa, Pekka (1998). Muotoiltu etu 2, muotoilu, teollisuus ja kansainvälinen kilpailukyky.Teollisuus, viestintä ja hallinnointi,kilpailutekijät, suunnittelijat, koulutus. Kirjapaino Miktor Oy, Helsinki.


Teollisen kalustemuotoilun sanaston problematiikka muodostuu alan kehittymisen haasteista, eli esimerkiksi teollinen kalustemuotoilu saatettiin aiemmin mieltää puuhuonekalumuotoiluksi, mutta nykyään teollinen kalustemuotoilu sisältää metallimuotoilua ja muovituotemuotoilua myös. Valmistusmateriaali ja alan trendit vaikuttavat myös tämän erikoisalan terminologian kehittymiseen.

Googlen hakukoneen ominaisuuksia, joista saattaa olla apua tiedonhaussa:

Http://www.google.fi/ Googlen hakukone.

Http://www.google.fi/intl/fi/features.html Googlen kuvahaku, pdf-haku.

Http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html Googlen perushakutoiminnot.

3. Painettuja sanastoja ja sanakirjoja

Teollisen kalustemuotoilun sanastot ovat usein piilosanastoja, jotka löytyvät alan kirjallisuudesta kokotekstin joukosta tai teoksen loppuosasta liitteenä.

Tässä luetellut teokset löysin enimmäkseen kirjastojen aineistohakuportaalien avulla, runsaasti hyödyllisiä hakutuloksia tuottavat esimerkiksi Nelli-tiedonhakuportaali ja Masto-, sanastot,aineistotietokanta.

Hyvänä apuna toimivat myös luotettavat erikoisalojen verkkokirjakaupat, kuten Granum ja Rakennustieto Oy:n verkkokirjakauppa.

Painettuja sanastoja, jotka sisältävät teollisen kalustemuotoilun terminologiaa:

Ahtola, Kirsti & Jurvanen Tiina (2006). Graft and Design- käsi- ja
taideteollisuusalan englantia. Opetushallitus 2006.

Campbell, Alastair (2000). The designer`s lexicon. Cassel, London.

Erlhoff Michael & Marshall Tim (2008). Design dictionary:
Perspectives on Design terminology. Birkhäuser. Basel

Hennschen, Ingegerd & Blomberg Sten (1961). Svenskt möbellexicon.
Förlaghuset Norden.

Rakennusalan sanakirja (1991). Venäjä-englanti-suomi, suomi-englanti-venäjä
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

Tiula, Martti (2003). Termipakki: rakennusalan sanastoa suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi. Rakennustieto 2003. Helsinki.

Wilson, José (1970). Decorating defined. A dictionary of decoration and design.
Simon and Schuster. New York, USA.

4. Yleiskielen verkkosanakirjat sekä erikoisalan termipankit teollisen kalustemuotoilun terminologisessa tiedonhaussa

Yleiskielen verkkosanakirjat:

WordNet Search 3.0 on Princetonin yliopiston psykologian emeritusprofessori George A. Millerin kehittämä laaja englanninkielinen verkkosanakirja.

Merriam-Webster Online Search Dictionary. Sanakirjaa voidaan pitää Noah Websterin perintönä maailmalle. Vuonna 1943 Merriam-Webster Inc. osti oikeudet Noah Websterin 1941 ilmestyneeseen teokseen An American Dictionary of the English language, Corrected and Enlarged. Tämä teos toimi alkusysäyksenä nytyään jo useita erikoisaloja kattavalle sanakirjakokoelmalle.


Merriam-Webster Online Search Dictionary

Hiekkavalu

1.sand (noun) 1a: a loose granular material that result from the disintergration of rocks, consists of particles smaller than gravel butcoarser than silt, and is used mortar, glass,abrasives, and founry molds b: soil containing 85 percent or more of sand and a maximum of 10 percent of clay; broadly: sandy soil. Firm resolution, a yellowish-gray color. 2. casting ( noun) something cast in the a mold.

Lämpökäsittely
1. heat-treat (transitive verb): to subject to heat; especially: to treat (as metals) by heating and cooling in a way that will produce desired properties -heat treater (noun) - heat treatment
(noun).
Polyuretaani
1. Polyurethane (noun): any of various polymers that contain NHCOO linkages and are used especially in flexible and rigid foams, elastomers, and resins (as for coatings).
Polyurethane (noun), polyurethan (any of various polymers containing the urethane radical; a wide variety of synthetic forms are made and used as adhesives or plastics or paints or rubber ).

WordNet Search 3.0

Hiekkavalu

Sand cast (verb),pour molten metal into a mold of sand.

Polyuretaani (polyurethane)
Polyurethane (noun), polyurethan (any of various polymers containing the urethane radical; a wide variety of synthetic forms are made and used as adhesives or plastics or paints or rubber).

Termille lämpökäsittely ei löytynyt määritelmää.


Teollisen kalustemuotoilun termipankki on vielä tulevaisuuden visio. Negatiivinen hakutulos ei tule yllätyksenä, onhan ala uusiutuvassa tilassa ja erikoistuminen sekä lohkoutuminen pienemmiksi alakäsitteiksi on käymistilassa vielä.

Tämä ala tuskin koskaan pysähtyy termikehityksen osalta, mikä tekee terminologisesta tiedonhausta haastavaa.

5. Erikoisalan verkkosanastoja

Teollisen kalustemuotoilualan verkkosanastoja:

The Getty Center on Los Angelesissa toimivan J. Paul Gettyn säätiön ylläpitämä kulttuuri- ja tutkimuskeskus. Sanasto (en) on osa Gettyn tutkimusinstituutin tietokantaa, jossa keskitytään lähinnä taide- ja arkkitehtuurin erikoisalojen terminologiaan.

Amerikkalaisen vuodesta 1953 toimineen Autronic Plastics Oy:n teollisuusmuovin muotoiluun ja muotteihin keskittyvä erikoisalasanasto (en). Yrityksellä on pitkä historia mm. ensiapuvälineiden ja toimistotarvikkeiden valmistajana.

Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopiston piilosanasto (fi), kuuluu muoviteknologian virtuaaliopetusmateriaaliin.

Rautaruukki Oyj:n tuottama yleis- ja erikoisalan sanasto. Sanasto sisältää metallin työstöön ja standardeihin liittyvää terminologiaa.

Tikkurila Oy: luoma maalialan sanasto.

Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopiston piilosanasto (fi), kuuluu puuteknologian virtuaaliopetusmateriaaliin.

Keksintösäätiö rahoittaa yksityishenkilöiden, yliopistotutkijoiden ja pienyrittäjien keksinnön suojausta, tuotekehitystä ja kaupallistamista. Teollisessa kalustemuotoilussa jokainen uusi tuote on keksintö, sanasto kattaa keksintöjen suojausprosessiin liittyvää terminologiaa.

Kuopion muotoiluakatemia Taitemia- kirjaston ylläpitämä käsi- ja taideteollisuuden asiasanasto.

Kuopion muotoiluakatemian kirjaston ylläpitämässä materiaalipankissa löytyy runsaasti kuvia työmenetelmistä ja materiaalinäytteistä, sekä kokeiluversioista.

Kuopion muotoiluakatemian muotoilun ja viestinnän asiasanasto.

Teollisen kalustemuotoilun verkkosanastoja hakiessa kannattaa käyttää mielikuvitusta. Verkkosanastoja ja muuta tietoa alasta voi löytää käyttämällä esimerkiksi seuraavia hakusanoja:

Architecture, casting, design, furniture design, heat treatment, hiekkavalu, industrial, industrial design, industrial furniture, industrial plastic molding, interior design, iittala, mold, molding, muotoilu, plastic, metal, metalli teollisuus, puuteollisuus, polyuretaani, polyurethane, sorvaus, teollinen muotoilu, UV, ultra violet, sand, sand casting, sand molding

6. Termihaku hakukoneen avulla

Ohje määritelmien hakemiseen: Kts. luku 2.

Kun haet termejä, muista hyvien termien ja määritelmien ominaisuudet, ohjeita voit katsoa esimerkiksi Sanastokeskuksen sivustoilta (TSK).

Muista myös lähdekritiikki: älä käytä verkkotietokantoja, joihin kuka tahansa voi lisätä tietoa. Pyri siihen, että termit ovat alalleen vakiintuneita ja tunnettuja ammattilaisten käytössä. Teollinen kalustemuotoilu on alunperin käsityöläisammatti, mutta työpaja- ja myyntikieltä ei silti kannata sekoittaa teoriakieleen. Termiä tulee pitää vakiintuneena, ennenkuin sen julkaisee kohderyhmälleen, esimerkiksi opiskelijoiden käyttöön.

Termejä voi hakea muutamilla hakulausekkeilla tai yhdistää termeihin verbejä, näin syntyy laajempia hakutuloksia.

Tässä esimerkissä käytetty hakukone on http://www.google.fi/.


Polyurethane määritelmä internetissä kielellä englanti

Polyuretaani määritelmät kielellä suomi

  • Miltei ainoa lämmöneristemateriaali esimerkiksi jääkaapeissa, pakastimissa, kylmävarastoissa ja kylmäkuljetuslaitteissa. Lisäksi polyuretaania käytetään työkaluissa ja pinnoitteissa. http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article256945.ece
  • · Polyuretaanit ovat 1- tai 2- komponettisia tuotteita. Polyuretaaneista käytetään usein lyhenteitä PU tai PUR.Polyuretaanit voivat olla kiinteitä kappaleita, vaahtoja, maaleja, lakkoja ja pinnoitteita.Polyuretaaneista valmistetaan esimerkiksi eristeitä, koneen osia, proteeseja, jalkineita, maaleja ja pinnoitteita.
    · Ei läpäise vettä, mutta kylläkin jonkin verran vesihöyryä. Pinnoite muodostaa tiiviin pinnan, johon lika ei tartu. Puhtaanapitoon riittää useimmiten neutraalit pesuaineet.
    · Kemikaalien kestävyys on hyvä.
    · Polyuretaanipinnoite kestää heikkoja liuottimia, kasvi- ja mineraaliöljyjä, laimeita happoja ja emäksiä sekä pakokaasujen että teollisuusilmaston vaikutuksia. Ei mätäne, homehdu eikä pilaannu.
    · Se on hajuton ja fysiologisesti haitaton. Kemiallisesti polyuretaani on neutraali. Ikääntymisen ei ole todettu vaikuttavan PU:n mekaanisiin, kemiallisiin tai fysikaalisiin ominaisuuksiin.
    · Ei aiheuta hyvin hoidetulla kaatopaikalla tai toimivassa polttolaitoksessa mitään erityisiä ongelmia.
    · PU (normaalituotteet) kestää jatkuvasti noin -40°C...+120°C lämpötilaa ja hetkellisesti noin +250°C lämpötilaa.Polyuretaanin syttymislämpötila on noin +300°C ja ilman liekkiä yli +400°C
    · Itsestään sammuva materiaali, jonka pinnan hiiltyminen vaikeuttaa palonleviämistä ja uudelleen syttymistä. Yli +600°C:n lämpötiloissa polyuretaanin palaessa muodostuu hieman syaanivetyä, kuten muistakin typpeä sisältävistä materiaaleista. Näin korkeissa lämpötiloissa savukaasujen myrkyllisyydellä ei ole enää ratkaisevaa merkitystä turvallisuudelle. http://www.pintasuojaus.com/Polyuretaani/body_polyuretaani.html

7. Tutkimusta teollisen kalustemuotoilun käsitteistä/termeistä

Karihalme,Oili (1996). Muotoilun teoriasanaston termistyminen. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusyksikön luoma yhteenveto Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusohjelmasta valmistuneiden maistereiden työllistymisestä(2004).Lainattu 15.5 2009
http://koti.netplaza.fi/~hei/tm10v/index.html

Ryynänen, Toni (2008). Macdonaltsoituuko teollinen muotoilu? Teollisen muotoilun kuvauksia suomalaisessa talouslehdistössä. Taideteollinen korkeakoulu. Lainattu 15.5 2009.
http://www.kulutustutkimus.net/nyt/wp-content/uploads/2008/11/kts2008ryynanen.pdf

Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu. Muotoilun perusteet1-Muotoilualan määritelmät.
http://www2.amk.fi/mater/kulttuuri/muotoilun_perusteet1/

Veräjänkorva,Tiina (2006).Diagnoosi taidekäsityöstä. Tarkastelussa taiteen, muotoilun ja käsityön rajapinta. Taiteen keskustoimikunta. Valtion muotoilutoimikunta.

8. Teollisen kalustemuotoilualan asiantuntijoita, organisaatiota ja terminologisen tiedon tuottajia

Teollisen kalustemuotoilualan ammatillinen järjestötoiminta: 

International Council Of Societies of Industrial Design (Icsid). Kaupallista hyötyä tavoittelematon organisaatio, jonka missio on tähdätä parempaan muotoiluun ympäri maailmaa. Teollisuustaiteen liitto ORNAMO
 
Teollisen kalustemuotoilualan koulutus: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Muotoilun koulutusohjelma painottuu tuotekehitykseen ja markkinointiin. Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Muotoilun koulutusohjelman perusta on visuaalisissa ja humanistissa tieteissä. Taideteollinen korkeakoulu (TAIK) tuottaa monipuolisia muotoilualan ammattilaisia, joilla on mahdollisuus toimia muotoilujohtamisen asiantuntijoina, yrittäjinä sekä tutkijoina. 
 

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

9. Lähdekritiikki ja terminologian rajaus

Terminologisessa tiedonhaussa on hyvä asettaa jo alussa selkeät päämäärät ja rajata tutkittava erikoisalue. Tehtäessä käsitekarttoja sekä termitietueita, on mietittävä terminologisen tiedon käyttäjiä: kenelle terminologinen tieto on tarkoitettu, ketä tieto eniten palvelee.

Sanakirjat ja muut tiedonhaussa käytettävät lähteet täytyy tutkia huolella, jotta ne terminologisen tiedon tuottajina olisivat kohderyhmälleen käytettävyydeltään tuloksellisia, ei niinkään suuntaa antavia tietoja.
Vieraskielisten sanakirjojen tuoreuteen täytyy kiinnittää huomiota, tuorein tieto ei silti aina ole luotettavin tieto, vaan määritelmiä ja termejä kannattaa etsiä useista lähteistä verraten hakutuloksia ja käännöstöitä keskenään. Joskus erikoisalan asiantuntijan haastatteleminen, alan messut ja muut tapahtumat voivat toimia määritelmiä selkeyttävinä kehyksinä ja työvälineinä terminologille.